Yhdistyksen alkutahdit

2.6.1959 Mäntyharjuun perustettiin moottoriurheilua harrastava kerho, Mäntyharjun Moottorikerho ry. Kerhoa oli perustamassa kolmisenkymmentä henkeä, joista valittiin 9-henkinen johtokunta:

  • Puheenjohtaja Esko Wainio
  • Varapuheenjohtaja Veijo Silosuo
  • Sihteeri Aulis Nikkinen
  • Taloudenhoitaja Unto Peuranto
  • Jäsen Pentti Kuusi
  • Jäsen Arvi Huoponen
  • Jäsen Paavo Raittila
  • Jäsen Oiva Hotinen
  • Jäsen Lauri Björkman

Kerhon johtokunta alkoikin heti innolla puuhata kilpailutoimintaa ja ensimmäiset jäärata-ajot pidettiin 6.3.1960. Samana vuonna 13.–14.4 järjestettiin yösuunnistuskilpailut, jolloin myös motocross rataa alettiin hankkia ja radan hankinnan myötä myös ensimmäisiä motocross kilpailuja. Ensimmäisen radan paikka löytyikin läheltä Mäntyharjun keskustaa, vanhan pallokentän ympäristöstä. Ensimmäiset motocrosskilpailut saatiinkin pidettyä Helluntaipäivänä 6.6.1960, jolloin osallistujia oli kahdeksasta eri kerhosta.

Kauan ei kuitenkaan täällä voitu kilpailuja järjestää, koska kentän ympäristössä asuvat eivät hyväksyneet kilpailuja sinne toistamiseen. Edessä oli uuden radan etsiminen.
Rata löytyikin Simunasta, n.5km Mäntyharjun keskustasta. Ensimmäiset kilpailut uudella radalla ajettiin Helluntaina 1961 ja osallistujia oli jo n. 30. Rataa paranneltiin ja vuoteen 1966 saakka siellä pidettiin joka Helluntai motocross kilpailut. Vaikeudet olivat kuitenkin jälleen edessä: pyörien aiheuttamista ympäristöhaitoista johtuen kerholaisten oli jälleen lähdettävä etsimään uutta kilpailu- ja harjoituspaikkaa.

Simunasta Ruotimoon

Suurten ponnistelujen jälkeen rata vihdoin löytyi Ruotimon soramontulta. Alue oli vuokramaalla ja matkaa keskustasta kertyi n.10km. Radan rakentaminen alkoi. Huolimatta hankalaksi muodostuneen soranajon takia, uudella radalla pidettiin perinteeksi muodostuneet Helluntai- crossit 1967. Paikalla oli kilpailijoita 60 ja lähes 1500 moottoriurheilun ystävää.
Ruotimon rataa paranneltiin ja vuonna 1970 Helluntaina saatiin lupa järjestää SM-kilpailut. Kyseessä oli tähänastisista saavutuksista suurin projekti ja kilpailemaan saatiin myös sen ajan huippunimet, kuten Mikkola, Vehkonen ja Tirinen. Yleisöä oli paikalla yli 2000. Kilpailu aiheutti kuitenkin vaikeuksia ja vihaa moottorikerholaisia ja motocrossia vastaan. Autonpaljous tukki tiet pahoin, eikä maitoautokaan päässyt kulkemaan, vaikeudet alkoivat. Vaihdettiin puheenjohtajaa – Esko Wainion kieltäydyttyä jatkamasta virkaansa, hänen paikalleen valittiin Matti Rautiainen.
Soranajo ja radan kunnostus jatkui. Sitkeästi pidettiin motocross kilpailuja joka Helluntai, vaikka ilmassa oli erimielisyyksiä tieasioissa. Puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1973 Lasse Halonen, joka toimi kerhon johdossa vain vuoden ja tilalle tuli Mauri Leppä.

Uutta rataa etsimässä

Aika oli jättänyt rata-alueen vuokranantajan ja perikunta sanoi alueen vuokrasopimuksen irti. Kerho joutui jälleen totisen paikan eteen: Mistä pojille nyt uusi rata? Pidettiin vuosikokous ja pohdittiin ongelmia. Uuden vetäjän etsiminen oli taas edessä ja ratapaikkakin pitäisi löytää. Puheenjohtajaksi löytyi Tuomo Hämäläinen ja monien vaiheiden jälkeen vaihtoehto radalle Simunasta. Kunnan ilmoitus rata asiasta aiheutti kuitenkin kohun kylällä ja aiheutti ratapaikan asian raukeamisen. Ratapaikan etsimistä kuitenkin jatkettiin. Radan etsinnällä tosin oli jo kiire, sillä oli kevät 1976 ja Helluntai tulossa.

Rata asioissa käännyttiin uudelleen Ruotimon suuntaan maanomistajia etsimään ja sieltä löytyi maapala joka oli Olavi Räsänen oy:n omistuksessa. Kerhon onneksi viereinen maapalsta kuului Mäntyharjun kunnalle, joten ne yhdistämällä voitiin rakentaa sen hetken mittapuun mukaan tyydyttävä motocross rata pituudeltaan n. 1250m. Ongelmitta tämäkään ei sujunut; lupapapereita anottaessa kävi ilmi että kyseiselle alueelle oli anottu myös ampumaradan sijoituspaikkaa.

Tuomo oli uuden ongelman edessä. Palavereja pidettiin nimismiehen luona ja neuvotteluja käytiin vähän joka taholla. Apu asiaan löytyi viimein ja radan rakennukselle näytettiin jo keväällä vihreää valoa.

Kevät eteni ja routa suli Ruotimolta. Alkoi jälleen uuden radan rakennus. Paikka oli valtava ryteikkö ja kivikko, mutta uutteralla talkoohengellä oma rata saatiin Helluntaiksi kuntoon. Rata oli jo siinä kunnossa vuonna 1980, että päätettiin hakea vuodelle 1981 kerhon historian toiset motocrossin SM-kilpailut. Moottoriliitto arvosti kerhon panosta siinä määrin, että kilpailuihin saatiin lupa.

Ainoaksi ongelmaksi muodostui paikoitus kilpailun aikana. Ratkaisun tähän pulmaan tarjosi Työlaitoksen johtaja Loiri, jonka kanssa päästiin herrasmiessopimukseen asiasta. Loiri lupasi Työlaitoksen maan moottorikerhon tilapäiseen käyttöön. Sm-kilpailut saatiin pidettyä ja kilpailun avaajana toimi silloinen kunnanjohtaja Sakari Nuutinen.

Kasvavat kulut kannustivat tapahtumaperinteisiin

Moottorikerho pääsi näinä aikoina osalliseksi yhteiskunnan rahoihin ja sai ensimmäisen avustuksen, jonka suuruus oli 300mk/vuosi. Avustus kasvoi, mutta niin kasvoi myös radanhoitokustannuksetkin. Oli pakko keksiä jokin uusi rahanhankkimiskeino. Niin päätettiin rahankeruu mielessä pitää Moottoripyörä- ja Vapaa-aika näyttely. Ensimmäisen kerran näyttely pidettiin 17.4.1983. Siitä tulikin tärkeä osa moottorikerhon toimintaa motocross kilpailuiden lisäksi. Näyttelystä päätettiin tehdä joka keväinen perinne, kuten Helluntain motocross-kilpailuistakin.

Vuonna 1984 ja oli vaikeuksien vuoro. Työlaitoksen monttuun ei ollut enää lupaa. Kerholta evättiin radan kunnostusavustus, jota oli juuri ruvettu säännöllisesti saamaan. Kerho muotoili valituksen avustusmarkoista, jolloin samalla selvisi, että Mäntyharjun kunnalla oli tontti aivan Ruotimon radan vieressä. Alue oli ratkaisu paikoitusongelmaan ja radan laajennussuunnitelmiin. Kerho päätti lopettaa valitukset ja ryhtyä Ruotimon suhteen tosi toimiin. Aluetta anottiin Mäntyharjun kunnalta ja se saatiinkin 5 vuodeksi eteenpäin. Samalla päätettiin anoa 4000 mk:n avustus radan rakentamiseen ja kunta myönsikin avustuksen. Se oli ensimmäinen laatuaan ja rahaa saatiin myös radan kunnossapitoon.

Rata rakennettiin talkoovoimin nykymittaansa

Nyt päästiin tositoimiin, paikoitusalueet rakennettiin ensimmäisenä ja rataa pidennettäisiin vähintään 1700m. pituiseksi. Ensimmäiset suuret talkoot Ruotimolla pidettiin 18.5.1985. Lähes tuhannen talkootunnin ja 17000 markan jälkeen oli Ruotimon alue saatu Moottoriliiton tarkastusta vaille. Tarkastus pidettiin syyskisojen yhteydessä 8.9.1985. Tarkastuksen suoritti Seppo Laajapuro. Tarkastuksessa kerho sai kiitosta radasta, paikoitus- ja varikkoalueesta. Laajapuro toi myös odotettuja uutisia: Helluntaille 1986 oli myönnetty 125cc luokan SM-kilpailut.
Rata oli saanut oman nykypäivän paikkansa!

Kilpailu ja talkootoiminta jatkui aktiivisesti kerhossa. Järjestettiin kilpailuja, näyttelyitä ja erilaisia tilaisuuksia. Tuomo luotsasi kerhon porukkaa aina vuoteen . Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Paasonen.