Kerhon johtokunta alkoikin heti innolla puuhata kilpailutoimintaa ja ensimmäiset jäärata-ajot pidettiin 6.3.1960. Samana vuonna 13.–14.4 järjestettiin yösuunnistuskilpailut, jolloin myös motocross rataa alettiin hankkia ja radan hankinnan myötä myös ensimmäisiä motocross kilpailuja. Ensimmäisen radan paikka löytyikin läheltä Mäntyharjun keskustaa, vanhan pallokentän ympäristöstä. Ensimmäiset motocrosskilpailut saatiinkin pidettyä Helluntaipäivänä 6.6.1960, jolloin osallistujia oli kahdeksasta eri kerhosta.
Kauan ei kuitenkaan täällä voitu kilpailuja järjestää, koska kentän ympäristössä asuvat eivät hyväksyneet kilpailuja sinne toistamiseen. Edessä oli uuden radan etsiminen.
Rata löytyikin Simunasta, n.5km Mäntyharjun keskustasta. Ensimmäiset kilpailut uudella radalla ajettiin Helluntaina 1961 ja osallistujia oli jo n. 30. Rataa paranneltiin ja vuoteen 1966 saakka siellä pidettiin joka Helluntai motocross kilpailut. Vaikeudet olivat kuitenkin jälleen edessä: pyörien aiheuttamista ympäristöhaitoista johtuen kerholaisten oli jälleen lähdettävä etsimään uutta kilpailu- ja harjoituspaikkaa.
Suurten ponnistelujen jälkeen rata vihdoin löytyi Ruotimon soramontulta. Alue oli vuokramaalla ja matkaa keskustasta kertyi n.10km. Radan rakentaminen alkoi. Huolimatta hankalaksi muodostuneen soranajon takia, uudella radalla pidettiin perinteeksi muodostuneet Helluntai- crossit 1967. Paikalla oli kilpailijoita 60 ja lähes 1500 moottoriurheilun ystävää. Ruotimon rataa paranneltiin ja vuonna 1970 Helluntaina saatiin lupa järjestää SM-kilpailut. Kyseessä oli tähänastisista saavutuksista suurin projekti ja kilpailemaan saatiin myös sen ajan huippunimet, kuten Mikkola, Vehkonen ja Tirinen. Yleisöä oli paikalla yli 2000. Kilpailu aiheutti kuitenkin vaikeuksia ja vihaa moottorikerholaisia ja motocrossia vastaan. Autonpaljous tukki tiet pahoin, eikä maitoautokaan päässyt kulkemaan, vaikeudet alkoivat. Vaihdettiin puheenjohtajaa – Esko Wainion kieltäydyttyä jatkamasta virkaansa, hänen paikalleen valittiin Matti Rautiainen. Soranajo ja radan kunnostus jatkui. Sitkeästi pidettiin motocross kilpailuja joka Helluntai, vaikka ilmassa oli erimielisyyksiä tieasioissa. Puheenjohtajaksi valittiin vuonna 1973 Lasse Halonen, joka toimi kerhon johdossa vain vuoden ja tilalle tuli Mauri Leppä.
Aika oli jättänyt rata-alueen vuokranantajan ja perikunta sanoi alueen vuokrasopimuksen irti. Kerho joutui jälleen totisen paikan eteen: Mistä pojille nyt uusi rata? Pidettiin vuosikokous ja pohdittiin ongelmia. Uuden vetäjän etsiminen oli taas edessä ja ratapaikkakin pitäisi löytää. Puheenjohtajaksi löytyi Tuomo Hämäläinen ja monien vaiheiden jälkeen vaihtoehto radalle Simunasta. Kunnan ilmoitus rata asiasta aiheutti kuitenkin kohun kylällä ja aiheutti ratapaikan asian raukeamisen. Ratapaikan etsimistä kuitenkin jatkettiin. Radan etsinnällä tosin oli jo kiire, sillä oli kevät 1976 ja Helluntai tulossa.
Rata asioissa käännyttiin uudelleen Ruotimon suuntaan maanomistajia etsimään ja sieltä löytyi maapala joka oli Olavi Räsänen oy:n omistuksessa. Kerhon onneksi viereinen maapalsta kuului Mäntyharjun kunnalle, joten ne yhdistämällä voitiin rakentaa sen hetken mittapuun mukaan tyydyttävä motocross rata pituudeltaan n. 1250m. Ongelmitta tämäkään ei sujunut; lupapapereita anottaessa kävi ilmi että kyseiselle alueelle oli anottu myös ampumaradan sijoituspaikkaa.
Tuomo oli uuden ongelman edessä. Palavereja pidettiin nimismiehen luona ja neuvotteluja käytiin vähän joka taholla. Apu asiaan löytyi viimein ja radan rakennukselle näytettiin jo keväällä vihreää valoa.
Kevät eteni ja routa suli Ruotimolta. Alkoi jälleen uuden radan rakennus. Paikka oli valtava ryteikkö ja kivikko, mutta uutteralla talkoohengellä oma rata saatiin Helluntaiksi kuntoon. Rata oli jo siinä kunnossa vuonna 1980, että päätettiin hakea vuodelle 1981 kerhon historian toiset motocrossin SM-kilpailut. Moottoriliitto arvosti kerhon panosta siinä määrin, että kilpailuihin saatiin lupa.
Ainoaksi ongelmaksi muodostui paikoitus kilpailun aikana. Ratkaisun tähän pulmaan tarjosi Työlaitoksen johtaja Loiri, jonka kanssa päästiin herrasmiessopimukseen asiasta. Loiri lupasi Työlaitoksen maan moottorikerhon tilapäiseen käyttöön. Sm-kilpailut saatiin pidettyä ja kilpailun avaajana toimi silloinen kunnanjohtaja Sakari Nuutinen.
Moottorikerho pääsi näinä aikoina osalliseksi yhteiskunnan rahoihin ja sai ensimmäisen avustuksen, jonka suuruus oli 300mk/vuosi. Avustus kasvoi, mutta niin kasvoi myös radanhoitokustannuksetkin. Oli pakko keksiä jokin uusi rahanhankkimiskeino. Niin päätettiin rahankeruu mielessä pitää Moottoripyörä- ja Vapaa-aika näyttely. Ensimmäisen kerran näyttely pidettiin 17.4.1983. Siitä tulikin tärkeä osa moottorikerhon toimintaa motocross kilpailuiden lisäksi. Näyttelystä päätettiin tehdä joka keväinen perinne, kuten Helluntain motocross-kilpailuistakin.
Vuonna 1984 ja oli vaikeuksien vuoro. Työlaitoksen monttuun ei ollut enää lupaa. Kerholta evättiin radan kunnostusavustus, jota oli juuri ruvettu säännöllisesti saamaan. Kerho muotoili valituksen avustusmarkoista, jolloin samalla selvisi, että Mäntyharjun kunnalla oli tontti aivan Ruotimon radan vieressä. Alue oli ratkaisu paikoitusongelmaan ja radan laajennussuunnitelmiin. Kerho päätti lopettaa valitukset ja ryhtyä Ruotimon suhteen tosi toimiin. Aluetta anottiin Mäntyharjun kunnalta ja se saatiinkin 5 vuodeksi eteenpäin. Samalla päätettiin anoa 4000 mk:n avustus radan rakentamiseen ja kunta myönsikin avustuksen. Se oli ensimmäinen laatuaan ja rahaa saatiin myös radan kunnossapitoon.
Nyt päästiin tositoimiin, paikoitusalueet rakennettiin ensimmäisenä ja rataa pidennettäisiin vähintään 1700m. pituiseksi. Ensimmäiset suuret talkoot Ruotimolla pidettiin 18.5.1985. Lähes tuhannen talkootunnin ja 17000 markan jälkeen oli Ruotimon alue saatu Moottoriliiton tarkastusta vaille. Tarkastus pidettiin syyskisojen yhteydessä 8.9.1985. Tarkastuksen suoritti Seppo Laajapuro. Tarkastuksessa kerho sai kiitosta radasta, paikoitus- ja varikkoalueesta. Laajapuro toi myös odotettuja uutisia: Helluntaille 1986 oli myönnetty 125cc luokan SM-kilpailut. Rata oli saanut oman nykypäivän paikkansa!
Kilpailu- ja talkootoiminta jatkui aktiivisesti kerhossa. Järjestettiin kilpailuja, näyttelyitä ja erilaisia tilaisuuksia. Kerho laajensi toimintaansa Mäntyharjulaisen Reissu-Teamin lopetettua toimintansa ja näin myös autourheilu siirtyi moottorikerhon siipien suojaan. Tuomo luotsasi kerhon porukkaa aina vuoteen 1987. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Matti Paasonen.
Matti Paasonen johti kerhoa aina vuoden 2021 loppuun ja häntä seurasivat Aapo Vitikainen sekä Jouni Häkkänen kerhon peräsimessä. Vuonna 2018 kerho sai rahoitusta Maaseudun Kehittämisohjelmasta ja laajensi olemassaolevaa mökkirakennusta kanttiinitoimintaan sopivalla keittiöosalla, sekä WC- ja suihkutiloilla. Lisärahoitusta saatiin Veej´jakajan kautta 2021 ratojen kunnostamiseen ja parantamiseen. Syksyllä 2022 JM-rata sai uutta pintaa sekä lisälenkin. MX-radan hiekkaharjun reititystä muutettiin hyödyntämään maastonmuotoja paremmin, sekä tuomaan vaihtelua kuljettajille. Samalla radalle saatiin lisäpituutta ja myös laskettua turhan kovaa keskinopeutta.
Kerhon toimintaa on viime vuosina kehitetty määrätietoisesti, ja samalla moottoriurheilukeskuksen ratoja ja palveluita on uudistettu vastaamaan harrastajien ja kilpailutoiminnan tarpeita.
JM- ja motocrossratojen kehitystyö on parantanut alueen käyttömahdollisuuksia ja luonut uusia edellytyksiä harjoittelulle ja tapahtumille.
Vuoden 2021 jälkeen Mäntyharjun Moottorikerhon toiminta on laajentunut ja monipuolistunut entisestään.
Ratojen kehittämisen rinnalla on panostettu harrastajien osaamiseen, yhteisöllisyyteen ja eri moottoriurheilulajien väliseen yhteistyöhön.
Vuonna 2023 toteutettu VTT – Vauhtia, Taitoa ja Turvallisuutta -hanke kokosi kaksipyöräisten lajien harrastajia yhteen ja tarjosi mahdollisuuksia harjoitteluun, kouluttautumiseen ja taitojen kehittämiseen. Yhteistyö muiden moottorikerhojen kanssa vahvistui, ja vuonna 2023 järjestettiin ensimmäinen MhMK historian endurokilpailu. Myös pariajoista on muodostunut tärkeä osa kerhon tapahtumia.
Toimintaa on kehitetty vuosittain, ja mukaan on saatu eri-ikäisiä harrastajia sekä uusia kilpailuluokkia.
Kerhon aktiivinen kehittämistyö, monipuolinen toiminta ja vahva talkoohenki saivat merkittävää tunnustusta tammikuussa 2024, kun Suomen Moottoriliitto valitsi Mäntyharjun Moottorikerhon vuoden 2023 moottorikerhoksi.
Viime vuosien kehitys kuvastaa kerhon pitkäjänteistä työtä moottoriurheilun ja harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi. Toiminnan perustana ovat edelleen yhdessä tekeminen, aktiivinen jäsenistö ja halu kehittää Mäntyharjun moottoriurheilukeskusta sekä kerhon toimintaa tuleville vuosille.
Vuodet 2024–2026 ovat olleet Mäntyharjun Moottorikerholle aktiivisen kehittämisen, kasvun ja monipuolisen moottoriurheilutoiminnan aikaa. Kerho on jatkanut pitkäjänteistä työtä Ruotimon moottoriurheilukeskuksen olosuhteiden parantamiseksi sekä tarjonnut jäsenilleen ja muille harrastajille entistä enemmän mahdollisuuksia harjoitteluun ja kilpailemiseen.
Vuonna 2024 kilpailuiden järjestäminen sai jatkoa, ja kerhon omaa osaamista kilpailujen järjestämisessä vahvistettiin. Samalla ralli- ja rataharjoittelu sekä eri lajien harrastustoiminta jatkuivat aktiivisina.
Vuonna 2025 toiminta laajeni entisestään. Ruotimolla Moottoriurheilukeskus palveli kilpailuden lisäksi niin paikallisia harrastajia kuin eri puolilta Suomea saapuneita kilpailijoita ja tiimejä. Ratojen kehittäminen, tapahtumat ja erilaiset talkootyöt muodostivat tärkeän osan kerhon toimintaa.
Vuonna 2026 kehittämisen keskiössä oli motocrossradan edellisenä vuonna aloitettu kastelujärjestelmän toteuttaminen. Hanke paransi radan käyttömahdollisuuksia ja kunnossapitoa sekä loi parempia edellytyksiä harjoittelu- ja kilpailutoiminnalle.
Kesän merkittäviä tapahtumia olivat Ruotimolle palannut MX-Liiga sekä perinteinen Hissikeskus JM. Myös ralliharjoitukset ja muu moottoriurheilutoiminta jatkuivat aktiivisina.
Viime vuosien kehitystä kuvaavat hyvin myös kerholaisten menestys kansallisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa sekä jäsenistön aktiivisuus. Toiminnan rinnalla on panostettu varainhankintaan, yhteistyöhön ja yhteisten olosuhteiden kehittämiseen.
Kaiken tämän perustana on ollut vahva talkoohenki ja halu tehdä yhdessä. Mäntyharjun Moottorikerho jatkaa työtään moottoriurheilun harrastusmahdollisuuksien edistämiseksi, Ruotimon moottoriurheilukeskuksen kehittämiseksi ja elinvoimaisen kerhoyhteisön rakentamiseksi myös tulevaisuudessa.